Tänä vuonna pääsen toista kertaa tekemään lapsille joulukalenteria, enkä malttaisi odottaa! Jännä juttu, miten äidiksi tulon myötä muutun vuosi vuodelta enemmän jouluihmiseksi.
Esikoisen ollessa vauva, en tainnut vaivautua edes ajattelemaan joulukalenteria, sillä eihän vauva siitä mitään ymmärrä (no ei, mutta voihan se olla silti kivaa tekemistä sekä lapselle että aikuiselle). Seuraavana kahtena jouluna lapsi avasi ruokakaupasta ostetun satujoulukalenterin luukkuja (sama Ryhmä Hau -kalenteri oli kahtena peräkkäisenä vuotena pienen mielestä aivan huippujuttu, vaikka tarinat olivatkin aikuisen mielestä vähän pettymys). Tästä päästäänkin sitten viime vuoteen, jolloin väsäsin itse ensimmäistä kertaa lapsille diy-joulukalenterin, jonka sisällön lupasin myös jakaa täällä blogissa näin jälkijunassa.
Ulkomuodoltaan viime vuoden kalenteri ei ehkä kestä päivänvaloa (vlogin seuraajat tosin ovat sen nähneet 😉), mutta sisältöön sekä minä että lapset olimme todella tyytyväisiä! Tahdoin joulukalenterissa keskittyä tavaroiden tai herkkujen sijaan kaikenlaiseen mukavaan yhdessäpuuhailuun, jotka tuovat joulutunnelmaa. Sellaisia asioita, mitä tulisi ehkä muutenkin tehtyä, mutta luukusta paljastuessaan ovat mukava yllätys ja ohjelmanumero kyseiselle päivälle.
Tein siis listan asioista, joita tahdon kalenteriin sisällyttää, sekä otin varalle muutaman ylimääräisen. Tein jokaiselle asialle oman lapun, johon kirjoitin sekä kuvitin sen. Näin lukutaidoton lapsikin ymmärsi ainakin osittain itse, mistä voisi olla kyse.
Aina edellisenä iltana päätin, minkä lapuista laitan seuraavan aamun luukkuun – aamulla luukun täyttäminen ei enää onnistunut, sillä lapset heräsivät luukulle ennen minua. Tällä tavoin sain kuitenkin itselleni hieman pelivaraa, sillä jos joskus ei tehnytkään mieli lähteä seuraavana päivänä mihinkään, valitsin luukkuun helpon kotipuuhan.
Viime vuonna olin lasten kanssa kotona joka päivä, joten kalenterin avaamista ja puuhan toteutusaikaa ei tarvinut sen kummemmin miettiä. Tänä vuonna lapset ovat osittain päivähoidossa, joten niille päiville taidetaan kalenteriin laittaa jokin helppo/nopea puuha, ja säästetään aikaa vievemmät aktiviteetit vapaapäiville.
Joulukalenteriin 24 asiaa (+ muutama ylimääräinen):
- Joulukuusen koristelu
- Tehdään joulukoristeita taikataikinasta
- Elokuvahetki
- Koristellaan kotia jouluiseksi
- Tehdään jäälyhtyjä
- Suomen lipun askartelu
- Joulukorttien askartelua
- Koristellaan kynttilöitä
- Tehdään linnuille syötävää
- Piparien leivontaa
- Makkaranpaistoretki
- Pikkujoulut kerhossa
- Piparkakkutalon koristelua
- Ikkunamaalauksen tekoa
- Luistelu- ja eväsretki
- Tonttujumppa
- Tehdään lahja jollekin läheiselle
- Sauna- & kylpypäivä (itse tehdyt kasvonaamiot + kylpypommit)
- Metsään taskulamppuretkelle / heijastinten etsintää
- Joulumuistamisien vienti
- Retki kotieläinpihalle
- Kirjastoreissu
- Metsän eläimille joululahja (omenat, porkkanat jne.)
- Pulkkamäkiretki
Uudet xylitolpastillimaistiaiset, Muumi-patukat, Pipsa Possu ”karkit” sekä jouluisia tulostettuja värityskuvia taisi myös löytyä muutamista luukuista.
Tänä vuonna kalenterina toimii kuvissakin näkyvä puinen joulukalenteri (*linkki omaan verkkokauppaani), jossa on laatikot jokaiselle päivälle. Laatikot ovat melko pieniä, eli esimerkiksi Muumi-patukat eivät niihin mahdu. Tämän olen ratkaissut jättämällä laatikkoon aarrekartan, jonka avulla lapset löytävät patukat helposta piilopaikasta.
Toivottavasti tästä postauksesta oli hyötyä jollekin lapsen joulukalenterin sisältöä pähkäilevälle. 🙂