Toisin kuin Jore Marjarannan laulussa Haaveet kaatuu, itselläni haaveet kaatumisen sijaan vaihtuvat. Olen viimeisen puoli vuotta ollut hieman eksyksissä itseni kanssa (enemmän kuin normaalisti olen), ja näin ollen oikeastaan koko yritystoimintani kanssa.
Vielä muutama kuukausi sitten haaveilin opiskelemaan lähdöstä. Uusin unelmani oli opiskella valokuvaajaksi. Enää en ole asiasta niin varma – pidän kyllä valokuvaamisesta, mutta en välttämättä halua tehdä sitä työkseni. En tiedä, onko järkeä lähteä pari vuotta kestävään valokuvaajan koulutukseen, jos suunnitelmissani ei ole kuitenkaan saada valokuvauksesta leipää pöytään. Toisaalta koulutus olisi todella hyvä pohja omaa valokuvausharrastusta varten.
Tämän vuoden osalta hakuaika on jo päättynyt, joten ainakaan tuohon keväällä suunnittelemaani koulutukseen en hakeutunut. Koulutuksia on toki erilaisia, ja olenkin pohtinut, että ehkä itselleni sopivampi olisi varsinaisen koulutuksen sijaan jokin valokuvauskurssi. Itse asiassa otinkin jo yhteyttä paikalliseen kameraseuraan ja kyselin heidän syksyn kurssitarjontaansa. Jos asiat järjestyvät ja palaset loksahtavat kohdilleen, saatan saada sittenkin tyydytettyä tätä valokuvaamisen oppimisen halua.
Toisaalta olen alkanut haaveilla myös ihan itsenäisestä opiskelusta tai etäopinnoista, esimerkiksi markkinointi kiinnostaa minua edelleen. Sitähän opiskelin jonkin verran tradenomikoulutukseni aikana, mutta lisäoppi olisi mielenkiintoista. Selvästi siis kaipaan takaisin ”koulun” penkille 😀
Opiskelusuunnitelmien lisäksi olen suunnitellut yrityskuvioihini muutoksia. Kuten ”Miten minusta tuli yrittäjä?”-postauksessa kerroin, nykyisin leivän tuo pöytään suurimmaksi osaksi siivousyritykseni. Olen kuitenkin jo vuoden vaihteesta asti pohtinut muutoksia tulorakenteeseeni.
Haaveenani on viedä liiketoimintaani siihen suntaan, että yritykseni tulovirta ei ole täysin riippuvainen yhdestä aktiivisesti tehdystä työstä – tällä tarkoitan omassa tapauksessani siis siivouspalvelutoimintaani. Haluan kehittää ja viedä liiketoimintaani enemmän kohti digiyrittäjyyttä. En näe itseäni lähitulevaisuudessa tekeväni kokoaikaisesti työtä, joka on täysin aika- ja paikkariippuvainen.
Olen myös suunnitellut hieman uudistavani Darennen konseptia. Tästä olen todella innoissani ja olenkin jo laittanut rattaat pyörimään. Mitään näkyvää en ole vielä tehnyt, mutta kulisseissa kuhisee ja lujaa. En malta odottaa, että saan kaiken valmiiksi ja pääsen paljastamaan lopputuloksen!
Kaiken tämän epäselvyyden keskellä olen pohtinut omia mahdollisuuksiani tulevaisuuden suhteen, ja voisinkin avata niitä tarkemmin omassa postauksessaan. Mahdollisuuksien ja tavoitteiden kirjaaminen ylös helpottaa ainakin itseäni selvittämään ajatukset ja luomaan itselleni sen päämäärän, jota kohti tahdon pyrkiä. Selkeä päämäärä motivoi tekemään asioita – tällä hetkellä motivaationi tuntuu osittain olevan hukassa, joten ehkäpä olisi aika kirkastaa sitä omaa tavoitetta.
Oikein ihanaa syyskuun alkua kaikille, täällä odotellaan jo kaikesta huolimatta innolla pimeneviä syysiltoja!
-Taija
Moi. Sattumalta löysin tänne ja olen myös katsellu videoitasi. Hyvää joulua sulle ??
Heippa Kirsti! Tervetuloa, kiva kuulla 🙂 Hyvää joulua myös sinne!